Petteri Lohivesi Laissez-faire

Yleissitovuus on ihmisoikeusloukkaus

Pääministeri Sipilän voimakkaasti ajama yhteiskuntasopimus on lähempänä kuin koskaan. Sipilän hallitus on vaatinut sopimusta, jotta ns. pakkolakeja ei tarvitse toteuttaa. Myös ay-liike on halukkaampi etenemään näin, koska heidän mielestään kyse olisi sopimusvapauden rikkomisesta. Teknisesti ay-liike on oikeassa “pakkolakien” sopimusvapauden vastaisuudesta, mutta he jättivät samalla kertomatta jotain. Syksyllä 2015 ay-liike liputti näkyvästi sopimusvapauden puolesta puolustamalla yleissitovia työehtosopimuksia - vaikka nämä ovat toistensa täydelliset vastakohdat.

Ay-liikkeen retoriikka pakkolakien osalta on erittäin räikeää tosiasioiden vääristelyä. Yhteiskuntasopimus ja “pakkolait” ovat yleissitovuuden ohella sopimusvapauden vastaisia. Sopimusvapauteen kuuluvat yleisesti määriteltynä viisi asiaa, jotka ovat oikeus tehdä sopimuksia, vapaus päättää tehdäänkö sopimuksia, vapaus valita sopimuskumppaninsa, vapaus päättää sopimuksen sisällöstä ja muotovapaus.

Oikeus solmia vapaasti sopimuksia on toimivan yhteiskunnan tukipilareita. Lähes kaikki inhimillinen toiminta perustuu sopimuksiin sekä niiden luomiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Työmarkkinajärjestöt valtiovallan tuella rikkovat tätä vapautta. On järkyttävää, että vain muutamat toimijat Hakaniemessä päättävät jokaisen työikäisen Suomessa asuvan ihmisen oikeudesta neuvotella sopimuksia omista työehdoistaan, ja kutsuu samalla keskitettyjä palkkaratkaisuja sopimusvapaudeksi. Suomessa päätösvalta omasta työstä on viety pakottavalla lainsäädännöllä ulkoparlamentaarisille instituutiolle.


Etenkin työmarkkinajärjestöjen luoma palkkakartelli sortaa nuoria ja maahanmuuttajia, kun heidän työnsä on ylihinnoiteltu suhteessa ihmisiin, joilla on jo työkokemusta tai kielitaitoa. Palkansaajajärjestöt ovat valinneen tehtäväkseen suojella jo töissä olevien työpaikkoja. Valitetettavasti tämä tarkoittaa, että työllisyyden edistäminen ja työttömyyden vähentäminen kiinnostaa vain juhlapuheissa. Tähän todellinen sopimisen vapaus toisi helpotuksen - ay-liike nykyisellään katkaisee nuorten miesten ja naisten uratikapuiden alimmaiset tikkaat, nostaessaan näiden minimipalkan tuottavuutta korkeammalle tasolle, synnyttäen rakenteellista työttömyyttä. Onko moraalisesti oikein, että Helsingissä päätetään esimerkiksi kajaanilaisen konkurssiuhassa olevan yrityksen kohtalosta, kun todellisuudessa ongelma on kajaanilaisten työntekijöiden ja kajaanilaisten työnantajan välinen.

Paikallinen sopiminen on ensisijaisesti vapautta tehdä sopimuksia. Sen vapauden antaminen työmarkkinajärjestöille ei ole enää vapautta vaan samanlainen korporativistinen loukkaus sopimusvapautta kohtaan kuin yleissitovuuskin. Kokoomus ajoi paikallista sopimista lakiin vaikka sekin on sopimusvapauden hengen vastaista. Paikallista sopimista yritetään vesittää määrittelemällä lainsäädännöllä mitä se on. Todellisen paikallinen sopimisen kauneus on siinä, että se on vapaata sopimista ilman keskusvallan tai sopimuksen ulkopuolisen tahon puuttumista asiaan. Vapautta ei tarvitse säätää lainsäädäntöteitse - sen tulisi olla itsestään selvä lähtökohta! Vapaus on ihmisen luonnollinen oikeus, eikä jokin asia minkä valtiovalta myöntää ihmisille.

Suomea ei nosteta keskusjohtoisella valtiouskovaisuudella, jossa kaikkiin ongelmiin koitetaan löytää yksi suuri ja mahtava ratkaisu. Suomen perustuslain 18§ lukee, että julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä. Suomi nousee sillä, että ihmisten annetaan tehdä ja sopia vapaasti ilman turhaa valvontaa ja sanelua. Laissez-faire!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän JanneHeikkinen kuva
Janne Heikkinen

Hyvää pohdintaa! Tälla vaikuttaisi olevan kansan tuki takana. Suomalaisten enemmistö kannattaa ajatusta, että mm. työaikajärjestelyistä (joustot, työaikapankit ym.), poikkeustilanteissa palkan alentamisesta ja kannustinpalkkioista (bonuksista) voitaisiin sopia paikallisesti työpaikkatasolla.

Käyttäjän NikoHaapaniemi kuva
Niko Haapaniemi

Kiva... Meni kahvit työpöydälle tätä lukiessa...
Kansan tuki? Jompikumpi elää nyt kuplassa. Olisikos jotain näyttöä tästä?

Käyttäjän JukkaTuunanen1 kuva
Jukka Tuunanen

Lisäksi mihin tässä työehtosopimuksia tarvitaan? Meillä on voimassa oleva työlainsäädäntö, työturvallisuuslaki. laki vanhempainlomista jne. Kaikki on säädetty PARLAMENTAARISESTI.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Yleissitovuus syrjii maahanmuuttajia. Nytkin monet turvapaikanhakijat olisivat valmiita töihin, mutta he eivät saa työtä. Mutta jos he voisivat laskea tuntipalkkaansa esimerkiksi kolmeen euroon tunnilta (Tukholmassa puolalainen rakennustyöläinen teki töitä neljän euron tuntipalkalla), niin töitä kyllä löytyisi. Euroopassa on paljon esimerkkejä siitä, miten paperittomat siirtolaiset saavat ja tekevät töitä, kunhan vain laskevat palkkaansa riittävästi. Ennätys lienee Etelä-Italiasta, jossa maataloustyötä on tehty jopa parin euron päiväpalkalla.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Nyt ei kyllä aukene? Huonokuuloiset, kuurot ja vammaiset olisivat valmiita töihin mutta eivät saa töitä.

Lisäksi TEM:ilta saamani tiedon mukaan olemme viimeisenä listalla ja edellä ovat ne maahanmuuttajat.

Suomen pitäisi edistää kansalaisten työn saamista.

Käyttäjän HarryAckalin kuva
Harry Ackalin

Tämän hetkinen palkka on noin 12 euro ja sillä elätän perheeni suomessa just. Pitäisikö minun sitten tehdä noilla pienemmillä palkoilla 80-120 tuntisia työviikkoja että perheeni pärjää ja saa ruuan lisäksi laskut ja lainan maksettua puhumattakaan vastikkeesta.

Vai onko mielestänne oikein tehdä töittä ja hakea kaupungilta ja valtiolta rahaa elämiseen. Eikös sinne töihin juuri siksi mennä että ei tarvittaisi sosiaaliavustusta.

Silloin kun mahdollistetaan tuollaiset palkat, niin 12 euron työntekijä vaihtuu 4 euron ja silti on vaan kaksi ihmistä sosiaalituen varassa ja mistäs ne verot sitten tehdään.

Minulle sopii että palkkoja lasketaan 90%, jos kaikista laskuista ja ruuastakin tarvitsee vain maksaa 10% enää. Tämä voidaan sopia yhdessä yössä ei se sen kummempaa ole.
Monessa maassa päivän palkat ovat muutamia eroja, mutta suomessa en saa sillä, kuin maidon ja yhden leivän. Voi olla että tulisi aivan uskomattomat konkurssi aallot suomeen, kun puolella kansalla ei olisi varaa kuluttaa mihinkään muuhun kuin ruokaan.

Jyrki Paldán

Jep, katsos sun vaan nyt pitää uhrata elämäs noille dogmaattisille periaatteille(jotka tosin aina joustavat tarvittaessa ja joita tulkitaan mielivaltaisesti). Onhan se nyt selvästi parempaa kun tulla uhratuksi auringonjumalalle pyramidin portailla, mutta ei kovin paljoa. Ihan yhtä turhaa tosin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Paikallinen sopiminen lisäisi parhaimmillaan tuottavuutta ja hyvinvointia. Se kuitenkin sisältää ihan todellisia uhkakuvia esimerkiksi siitä että nuoria tai ulkomaalaisia käytettäisiin kannibalisoimaan markkinat suorittavan työn osalta. Näihin uhkiin pitäisi pystyä vastaamaan uskottavasti, sillä vaikka sopimisen vapaus onkin oikeus sinänsä, sitä voitaisiin helposti käyttää myös tavalla joka olisi kokonaisuuden kannalta vahingollista.

Nähdäkseni työntekijällä on myös oikeus saada reilu osuus työnsä tuloksesta. Lähes jokaisessa firmassa näin olisikin vaikka kaikki sääntely poistettaisiin, mutta ei jokaisessa.

Tavoitteena varmasti niin oikealla kuin vasemmalla on hyvinvoinnin maksimointi. Nykyiset jäykät työmarkkinat tuhoavat hyvinvointia, mutta myöskään täydellinen työehtojen vapaus ei johda hyvään lopputulokseen. Ihan siksi että kusipäitä on kaikkialla. Ja vaikkei niitä olisi montaa, niillä on valtavat mahdollisuudet voittaa alaa perusreiluilta suomalaisilta yrittäjistä.

Käyttäjän MathiasLindy kuva
Mathias Lindy

Pylkkösellä on erittäin selväjärkinen ote asiaan, kiitos siitä.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Työmarkkinoiden kannibalisointi. Osuva ilmaus. Kohta näemme käytännössä, mitä tapahtuu, kun kabotaasiliikenne sallitaan Suomessa. Ulkomaalaiset rekkakuskit pääsevät kohta vapaasti kilpailemaan suomalaisten kanssa halvalla palkkatasolla.

Kyse ei ole enää työntekijän ja työnantajan vastakkainasettelusta, vaan myös suomalaiset kuljetusliikkeiden omistajat ovat huolissaan kabotaasiliikenteen vapauttamisesta, sillä ulkomaalaiset kuskit ja ulkomaalaiset firmat uhkaavat ajaa suomalaiset kuljetusfirmat kokonaan ulos markkinoilta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Mikko Ahola

Ulkolaiset varustamot ja niiden monikansalliset merimiehet hoitavat 90 % Suomen viennistä ja tuonnista. Suomalaisella kölillä tämä ei onnistu ilman valtion tukea. Siitäkin tuesta valtaosa menee matkustajalaivojen tukemiseen. Viihderisteilyihin.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/05/valtion-ja...

Valtio tukee risteilytoimintaa ja samalla menettää verotuloja alkoholin myynnistä ja ostosten alv tuloista. Pitääkö valtion nyt alkaa tukea suomalaisia rekkafirmoja ?

Käyttäjän pjk841 kuva
Pirkka Keskinen

Toiseksi viimeisessä kappaleessa pari kirjoitus-/kielioppivirhettä:

"enään"(!!!) -> "enää"

"...luonnollinen oikeus eikä jokin asia minkä valtiovalta..." -> "...luonnollinen oikeus, eikä jokin asia jonka valtiovalta..."

Samaa mieltä kirjoituksen pointeista!

Käyttäjän PetteriLohivesi kuva
Petteri Lohivesi

Korjataan saman tien. Kiitoksia :)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Enään-sanaa viljellään aika usein eri puolilla ja se on vanha sana 50-luvulta. Nykyään enää-sana on ainoa oikea sana eikä se vanhanaikainen.

T Piepponen

"Älä vaan enää sano enään ettei tarvii vetää nenään."

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Mitä on paikallinen sopiminen, jos hallitus ja työmarkkinajärjestöt määräävät mitä saadaan sopia?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vähän sekava kirjoitus. Keskusjohtoinen valtiouskovaisuusko se vihollinen oli vai työmarkkinajärjestöjen palkkakartelli?

Yleissitovuus on työnantajien keskusjärjestöjen idea. Sillä haluttiin muinoin taata, että työntekijät saavat ammattiyhdistysliikkeen neuvottelemat edut maksamatta jäsenmaksuja; ja että järjestäytymättömätkin työnantajat joutuvat maksamaan ne.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Onko idean isällä vaikutusta siihen miten yleissitovuus rajoittaa sopimusvapautta?

Käyttäjän hannutkeranen kuva
Hannu Keränen

Kokoomuslainen ajatusmalli lähtee siitä, että mitä huonompaa palkkaa maksetaan, sitä enemmän työpaikkoja syntyy ja sitä alemmaksi työttömyys vajoaa.
USA:ssa Ikea teki kokeilun, jossa kahteen otteeseen nostettiin työntekijöiden minimipalkkaa sen ollessa luokkaa $12-$14/h. Molemmissa tapauksissa työn tuottavuus kasvoi enemmän kuin palkkakustannuksen nousivat. Psykologiset syyt eli motivaatio auttaa paljon enemmän tulokset tekemisessä kuin palkan polkeminen, joka vie vain kohti uutta allikkoa. USA:ssa ollaan hyvin tyytymättömiä siihen, että lähes kaikki työpaikat muodostuvat matalapalkka-alalle. Sosiaaliturvalla voimakkaasti tuettu työ ei oikeasti hyödytä yhteiskuntaa juurikaan. Yritystoiminnan tulee olla kannattavaa.
Tämän päiväisen sopimuksen ansiosta ostovoima pienenee ties kuinka monetta vuotta ja olemme ikuisessa kierteessä, eikä nousu ainakaan palkkoja kategorisesti alentamalla auta yhtään asiaa. Homma olisi pitänyt hoitaa alakohtaisesti, roimat korotukset yrityksissä, joiden on tuhlattava voittonsa osinkoihin ja pieni 5-10 % alennus yrityksissä, joissa menee huonosti.
Kuntien ja valtion työntekijöiden kuritus taas johtaa siihen, että kun tähänkään mennessä julkiselle sektorille ei ole hakeutunut parasta työvoimaa, kohta siellä ei ole muuta kuin rupusakkia (jota mieltä tietysti jo nyt osa on).
Muistuttaisin taas, että ay-liikkeen "kannatus" on 85 %, kokoomuksen 18 %. Siitä ay-liikkeen valta tulee. Siitä tulee oikeutus yleissitovuuteen. Enemmistö päättää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Haluaisitko perustella tuon 85 %?

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Työehtosopimusta voi arvostella monella tapaa mutta loppujen lopuksi kyse on siitä että työnantaja ostaa työrauhaa. Näitä maailmaa syleileviä oikeistolaisfilosofioita saa kirjoittaa mutta arkirealismin kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
Nyt yrittäjät ajavat lukuisten merkittävien työsuhdeturvaan liittyvien normien heikentämistä ja samaan aikaan puhutaan ylevästi tasavertaisesta sopimisesta ikäänkuin työntekijä olisi samalla viivalla työnantajan kanssa. Näin ei tietenkään ole.
Suosittelen pariteettiteoriaan tutustumista ja kertomaan miten tähän idealistiseen individualismiin sopii määräaikojen villi käyttö, koeaikojen pidentäminen, alepalkka työmarkkinat, työttömyysturvan heikentäminen, irtisanotun takaisinottovelvoitteen nonsaleeraus jatkuvasti lisääntyvä vuokratyövoiman ja nollasopimusten käyttö. Henkilöstöjohtajana en ole niistä kaivannut yhtäkään sillä kaikki sotkevat tervettä liikkeenjohtamista.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Niin. Ostaako. Vai onko laitettu ostamaan.

Tyhmän esittäminen käsitteiden suhteen lieni blogin keskeistä sisältöä.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Oli aikakin että joku sanoo jotain tuosta käsitteiden vääntelystä. Näiden 'pakkolakien' ja 'sopimusvapauksien' ohella on pyörinyt pöydällä 'avioliittoa' ja mitälie muutakin laidasta laitaan. Jotkut teeskentelevät aivan naama peruslukemilla, silmät sinisyyttä loistaen, että sanoja kieroilemalla voi kaartaa ohi näistä perustavanlaatuisista kysymyksistä.

Emmehän tokikaan uskalla olettaa että nämä kieroilijat tosissaan uskovat mitä esittävät. En minä ainakaan jaksaisi lähimmäisestä niin alhaisia olettaa, vaan ken tietää.

Onko työehtosääntelyn suurin ongelmakohta kuitenkaan se minimipalkka. Omia palkkaamishalujani häiritsee paljon pahemmin etenkin kaikenmuotoinen työaikaan puuttuminen sekä velvollisuus hoitaa asioita työntekijän puolesta.

Käyttäjän HarryAckalin kuva
Harry Ackalin

Paikalliset sopimukset ovat hyvä juttu kunhan se tehdään yhteisymmärryksessä. Työntekijä vaan tällä hetkellä on aivan altavastaaja, koska ellei suostu työnantaja ehdotukseen, niin tulee potkut taikka ei saa työpaikkaa.
Tästä seuraa hänelle kolmenkuukauden karenssi, koska työvoimatoimisto katsoo tuollaisen itse aiheutetuksi eli ellei ole rahaa taskussa on pakko sopia mitä työnantaja halua.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Työnantajalla on työnantajan velvoitteet. Ne tietää kun hommaan ryhtyy. Jos nykyaikaisilla vehkeillä ei pysty sitä ay-jäsenmaksu keräämään niin vaikea uskoa että muukaan onnistuu. En tiedä mitä nk muut työntekijän asioiden hoitaminen tarkoittaa. Näitä lakeja ruvettiin säätämään 20-luvulla ja syyn voi arvata tai lukea kirjoista. Tai odottaa kaksi vuotta niin eiköhän selviä. Perusasetelma ei ole muuttunut yhtään. Työtä tehdään korvausta vastaan työnantaja johdon alaisuudessa. Muu on yrittämistä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Sait herätettyä uteliaisuuteni, vaikka asia sinänsä on vähäpätöinen. Miksi työnantajan kuuluu mielestäsi kerätä ay-jäsenmaksua? Itse maksan liitolle pankkisiirrolla, enkä ole koskaan tajunnut miksi asia kuuluisi työnantajalleni millään tavoin.

Käyttäjän EskoKokko kuva
Esko Kokko

Tuo kirjoitus henkii täyden orjuuttamisoikeuden sallimista. Eli ihmisoikeuden täydellistä lakaisemista matonalle"! Palattaisiin aikaan jonka takia sisällissota syttyi !

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Kommunistit häviäisivät vain uudelleen. Liekkö kannattaa.

Käyttäjän EeroAitamaa kuva
Eero Aitamaa

Kyllä teillä kokoomuslaisilla on suhteellisuudentaju täysin hukassa. Ehdotatte, että ihmisten pitäisi työskennellä jollain 4 euron tuntipalkalla ja sen jälkeen hakea toimeentulo sossun luukulta. Eihän siinä oo mitään järkeä. Kyllä työstä pitää saada sellainen palkka, että sillä tulee toimeen. Kokoomuslaiset voisitte aloittaa kilpailukykytalkoot omalta tontiltanne ja alentaa asuntojen vuokria, jolloin pienemmällä palkalla tulisi toimeen.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Eihän me klassiset liberaalit niin vaadita, kokoomuslaisista en tiedä. Suurimmassa osassa maailmaa ei ole yleissitovuutta ja hyvää palkkaa on mahdollista siltikin saada.

Se olisi hienoa että kaikesta työstä saisi paljon palkkaa mutta kun kaiken työn tuottavuus ei ole sama, saatikka korkea. Lisäksi se tuottavuus voi olla hyvin paljon henkilöstä kiinni. Kokematon ja kouluttamaton henkilö nyt ei vain voi olla yhtä tuottava kuin kokenut ja koulutettu.

Mikäli astinlautaa paremmin palkattuun työhön ei ole, eli juuri sitä kuvitteellista 4€/h työtä, kokematon henkilö ei koskaan voi edes haaveilla siitä korkeammasta palkasta.

Käyttäjän PekkadeGroot kuva
Pekka de Groot

Nyt on paha sanoa, mistä maista sinä puhut, kun sanot, että "suurimmassa osassa maailmaa ei ole yleissitovuutta ja hyvää palkkaa on mahdollista siltikin saada", mutta tarkentaisin, että vaikka ihan samanlaista järjestelmää ei ole, useimmissa OECD-maissa on joku järjestelmä, joka takaa palkkojen ja työehtojen yleissitovuuden.

Kuten edellinen kirjoittaja rivien välissä sanoi, pohja pitää olla järkevällä tasolla, koska se on koko yhteiskunnan etu, ei vain yrittäjän. Eikä siitä hyödy yrittäjäkään, että ihminen tekee täyttä työpäivää ja saa nälkäpalkkaa. Kysyntä romahtaa ja syntyy lisää sosiaalisia ongelmia, verotulojen kadotessa kärsii myös infrastruktuuri ja yritystuet, puhumattakaan siitä, miten tällainen tukeminen vääristää kilpailua. Yhteiskunta joutuu tukemaan työnantajan voitontavoittelua maksamalla erotuksen. Eihän se ole oikein.

Yhteinen sopiminen on taas järkevää siltä kannalta, että tieto on valtaa ja yksittäisen työntekijän on vaikea saada riittävä määrä tietoa neuvotteluihin ollakseen tasa-arvoinen neuvottelukumppani työnantajan kanssa. Nykyinen järjestelmä on olemassa historiallisista syistä ja niihin syihin ja tapahtumiin on tutustuttava ja ne on ymmärrettävä, jotta voidaan välttää ne virheet, joita varten järjestelmä kehittyi nykyiselleen. Pelkät ideologiset (ja totaalisen heikot) perustelut sille, miksi joku järjestelmä on muutettava eivät riitä.

Sanon heikot perustelut mm. siksi koska Lohivesi ei perustele tekstissään, miksi vain yksilöiden väliset sopimukset ovat "vapaata sopimista", mutta yritysten ja yhteisöjen väliset sopimukset ovat "ihmisoikeusloukkaus". Mistä moinen kategoriaero? Ei kai pelkästään siitä, että se sattuu sopimaan Lohiveden ideologiaan ja kokoomuksen ajamaan korporatismiin ja ay-liikkeen voiman murentamiseen?

Tuottavuus taas on käsite, joka pitää määritellä tarkemmin ja tapauskohtaisesti, jotta sillä on jotain merkitystä tässä keskustelussa.

Ei kokematon ja kouluttamaton ole yhtä tuottava kuin kokenut ja koulutettu - se on itsestäänselvyys - mutta sepä huomioidaan palkkauksessa ja työehdoissa jo nykyään. Kipukohta on jälleen se pohjan määrittely, ei se, mitä sen päälle maksetaan.

Jos kysyntää piisaa, työnantaja palkkaa kyllä työväkeä, kunhan kate ja tuotteen hinta on kohdallaan. Muussa tapauksessa - kuten jo sanoin - yhteiskunta helposti tukee työnantajan voitontavoittelua työntekijän kustannuksella.

Kannattaa lukea ajatuksella Kai Sadinmaan blogi-kirjoitus:
https://kaisadinmaa.wordpress.com/2016/02/29/oy-su...

Arto Jaaskelainen

Yleissitovuus on aika merkillinen käsite tarkemmin ajateltuna.

Onko tuollaista missään muualla kuin Suomessa ?

Käyttäjän katjapaavilainen kuva
Katja Paavilainen

Perustuslailla turvataan myös oikeus puitteiltaan ihmisarvoiseen elämään, saada koulutusta varattomuuden sitä estämättä, oikeus sosiaaliturvaan, oikeus omaan kulttuuriin ja oikeus työhön.

Näistä ensimmäinen, ja kenties tärkein - ihmisarvoinen elämä - näyttää hallitukselta unohtuneen kokonaan. Päätöksiä ja suunnitelmia tehdään talous edellä, vaikka talouden tulisi palvella ihmistä, ei toisinpäin.

Vapaudesta sopia on myös sovittava. Esimerkiksi kohtuuttomat sopimukset eivät ole päteviä. Sopimuksin tulee säätää, ettei kohtuuttomuuksiin mennä esimerkiksi paikallisesti sopimalla.

JPK Jäntti

Perustuslakiasiantuntijoiden mukaan työehtosopimusten yleissitovuus on perustuslain vastainen asia. Tästä on käyty julkista keskustelua hiljattain.

Lähtökohtaisesti Suomessa siis länsimaisena oikeusvaltiona on sopimusvapaus, jota toki rajaa esimerkiksi kohtuuttomien sopimusten pätemättömyys. Yksi esimerkki kohtuuttomista sopimuksista on kuitenkin nimenomaan yleissitovat työehtosopimukset, jotka toisaalta "kohtuuttomasti" sitovat tahoja joilla ei edes ole mahdollisuutta päästä sopimusosapuoleksi ja toisaalta ajavat ratkaisuihin joilla tosiasiallisesti kierretään työmarkkinoiden jäykkyyttä. Eli siirretään asiat työehtosopimusten ulottumattomiin.

Tosiasiathan eivät muutu, vaikka kuinka tekisi järjettömiä, tosiasiat kieltäviä sopimuksia. Ratkaisut muuttuvat vain toiseen muotoon, varsinkin pienessä avoimessa taloudessa.

Hyvin hoidettu talous palvelee ihmisiä ja antaa mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään, huonosti hoidettu talous kääntäen rajoittaa mahdollisuusksia ja orjuuttaa ihmisiä.

Käyttäjän EeroAitamaa kuva
Eero Aitamaa

Paikallinen sopiminen ei ole mitään vapaata sopimista, vaan se on tapa kiertää työaikalakia. Jos paikallinen sopimus määrää, että työpäiväsi on 12 tuntia, niin sitä on pakko tehdä irtisanomisen uhalla. Ei auta yhtään protestoida eikä soitella ammattiliittoon, kun paikallinen sopimus kävelee työaikalain yli.

Toimituksen poiminnat